kynnyksetöntä

Olet varmaankin kuullut matalan kynnyksen toiminnasta. Jollet ole, niin matalan kynnyksen toiminta on toimintaa, johon ryhtyminen ei edellytä suurta vaivannäköä. Jos kuvittelet nyt mielessäsi elämän kävelyksi eteenpäin, niin matalan kynnyksen toiminta poikkeaa perusaskelluksesta vain sen verran, että jalkaa on nostettava kynnykselle tultaessa aavistuksen perusaskelta korkeammalle. Siihen ryhtyminen vaatii sinulta siis hiukan, muttei kohtuuttomasti yrittämistä.

Entäs jos kynnystä ei olisi laisinkaan? Jos hioisimme koko kynnyksen veks. Tekisit siis vain sitä, mitä jo osaat ja sillä mitä sinulla jo on. Ja ehkä huomaamattasi kehittyisit vaivattomasti eteenpäin ja “kävelystä” tulisi entistä sulavampaa.

Tällä hetkellä kynnyksettömyys on minulle taiteen teon lähtökohta. Tartun välineisiin, joita läheltä löytyy, ja laitan kädet heilumaan niin kuin ne nyt vain tavallisestikin heiluvat. En tee harjoituskappaleita vaan jokainen teos on ensimmäinen ja viimeinen versio. Hetken innoittamana syntyy jotain, missä näkyy sen elämänhetken ajatus ja aito kädenjälki.